Kestäviä muutoksia pitkäjänteisellä työllä

August Ludvig Hartwallin säätiö perustettiin kunnioittamaan ja jatkamaan aikaisempien sukupolvien hyväntekeväisyystyötä, ja samalla innostamaan tulevia sukupolvia työskentelemään yhdessä hyvää edistäen. Säätiö organisoitumisen muotona mahdollistaa selkeän rakenteen ja perustajien tavoitteen itsenäisestä ja pitkäaikaisesta toiminnasta.

Vuonna 1865 August Ludvig Hartwall otti hoidettavakseen mineraalivesitehtaan, jonka hänen isänsä Victor Hartwall oli perustanut vuonna 1836 Helsingissä. August Ludvig Hartwall sai yhtiön kukoistamaan innovaatioiden ja yrittäjyyden avulla: hän kehitti virvoitusjuomia ja perusti vesikioskiketjun kaupunkiin. Hän oli lämminsydäminen filantrooppi, joka oli aktiivinen useissa yhdistyksissä ja mukana perustamassa muun muassa Helsingin vapaaehtoista palokuntaa sekä ”Polttopuita köyhille”-yhdistystä.

Halu tehdä hyvää on kulkenut perintönä sukupolvelta toiselle. Vuonna 2014 August Ludvig Hartwallin perilliset halusivat luoda rakenteen tehostaakseen hyväntekeväisyystyötä. Lopputuloksena syntyi säätiö, joka kantaa hänen nimeään.

– Haluamme kunnioittaa aikaisempien sukupolvien hyväntekeväisyystyötä sekä inspiroida tulevia sukupolvia työskentelemään yhdessä, sanoo Pia Alsi, August Ludvig Hartwallin säätiön puheenjohtaja ja August Ludvig Hartwallin jälkeläinen alenevassa polvessa.

Suku on kautta aikojen tehnyt samanlaista hyväntekeväisyystyötä, jota nyt tehdään säätiössä. Säätiön perustaminen mahdollisti rakenteen, itsenäisyyden ja näköalan pitkäaikaiseen työskentelyyn.

Yhteistyö parantaa tuloksia 

August Ludvig Hartwall säätiön tarkoitus on tukea perheitä ja yksilöitä, jotka sosiaalisista, terveydellisistä, ikääntymiseen liittyvistä tai muista odottamattomista syistä ovat avun tarpeessa. Säätiö toimii myös puhtaan ympäristön puolesta ja toissijaisesti tukee yrittäjyyttä. August Ludvig Hartwall säätiö tukee myös näiden alojen tutkimusta.

Säätiön hankkeet toteutetaan usein muiden säätiöiden, perheiden ja yksityishenkilöiden kanssa. Tekemällä yhteistyötä saadaan vielä merkittävämpi vaikutus aikaiseksi.

– Meidän tavoitteemme on luoda kestäviä muutoksia, Alsi sanoo.

Säätiö tukee sellaisia hankkeita, joiden tavoitteena on pysyvä muutos – ei lyhytaikainen ongelmien paikkaaminen. Säätiö on tukenut pysyviä toimenpiteitä muun muassa puhtaamman Itämeren puolesta, Suomen luonnon suojelemiseksi ja koulutusprojektia vastasyntyneiden ja äitien kuolleisuuden vähentämiseksi Ruandassa.

Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen johtuen koronapandemiasta, ja se vaati poikkeuksellisia toimenpiteitä myös August Ludvig Hartwall säätiöltä. Apua tarvitsevien ihmisten ja perheiden määrä kasvoi, säätiö tarttui toimeen ja lahjoitti apua eri kumppanien kautta sitä tarvitseville.

Palvelumalli tarjoaa parempaa tukea nuorille

Säätiö oli jo aiemmin tukenut HelsinkiMission kehityshanketta yhteistyössä muiden lahjoittajien kanssa. HelsinkiMission projektissa kehitetään ja luodaan tehokas matalan kynnyksen palvelumalli, joka sisältää erilaisia tukimuotoja nuorten tarpeisiin.

Malli sisältää sekä ammattilaisten että vapaaehtoisten tarjoamia palveluita, kuten keskusteluapua, yhteisöllisyyttä digitaalisissa kanavissa, tukihenkilöitä, itseopiskelumateriaalia, kriisimentorointia sekä olohuonetoimintaa.

Nuoria autetaan Nuorten kriisipisteellä, mutta matalan kynnyksen palvelumalliin halutaan mukaan myös muita toimijoita, kuten kuntia ja järjestöjä. Palvelut perustuvat kollektiiviseen asiantuntijuuteen, mukana ovat ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset.

– Tavoitteena on, ettei nuori jää yksin ja työtä räätälöidäänkin yksilöllisesti ja tarvelähtöisesti. Malli on skaalautuva ja sitä pitää voida toteuttaa missä vain nuorten tarpeet huomioiden, sanoo Heidi Nygård–Michelsson, HelsinkiMission palautetietoisen arvioinnin ja kehittämisen erityisasiantuntija.

– Projektin tavoitteena on kehittää malli, jonka avulla eri toimijat voivat täydentää toistensa palveluita, tehdä yhteistyötä ja kattaa aukkoja hajanaisessa palvelutarjonnassa.

Sähköisen ajanvarausjärjestelmän avulla tukea tarvitseva nuori voi varata ajan milloin tahansa vuorokauden aikana.

Selkeä ja mitattavissa oleva vaikutus

Työ nuorten hyväksi on hankkeen rahoituksen ansioista käynnistetty ja se jatkuu edelleen. Rahoitus on tuonut lisää resursseja Nuorten kriisipisteelle ja lisää tapaamisia apua tarvitsevien nuorten kanssa. Vuonna 2019 Nuorten kriisipiste pystyi tarjoamaan 6 500 kohtaamista nuorten kanssa. Vuonna 2021 luku tulee olemaan noin 10 000.

– Eri palveluiden kokoaminen saman katon alle helpottaa nuorten pääsyä kaikkiin palveluihin, Nygård–Michelsson sanoo.

Nuorten hyvinvoinnin kehittämishankkeella on rahoitus vuosille 2020–2022.

– Olemme työskennelleet HelsinkiMission kanssa aikaisemminkin. Käynnissä olevan hankkeen avulla on mahdollisuus luoda merkittäviä pysyviä muutoksia. Meitä kiinnostaa myös se, että toimenpiteiden vaikutusten jatkuva mittaaminen on kiinteä osa hanketta, Alsi sanoo.

Työn vaikutuksia mitataan, seurataan ja kehitetään tarpeiden mukaan säännöllisesti järjestelmällisen arvioinin ja nuorilta kerätyn palautteen avulla.

– Esimerkkinä mitattavista vaikutuksista voidaan mainita, että vuonna 2020 lyhytaikaista keskusteluapua saaneiden hyvinvointi parani 67 %:lla asiakkaista ja pysyi yllä 21 %:lla kriisitilanteesta huolimatta, sanoo Nygård–Michelsson.

– Hankkeessa erittäin positiivista on, että työ tapahtuu kontaktissa kaupungin kanssa ja sen skaalautuvuus. Ja ennen kaikkea se, että työ tehdään nuorten tarpeista lähtien. Nuorten hyvinvoinnin parantaminen on erittäin ajankohtaista, sanoo Alsi.

Alsin mukaan säätiötyöskentely on osoittanut hyväksi välineeksi vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen.

– Meillä oli alussa selkeä suunnitelma ja saimme hyvää apua säätiön perustamiseksi ja alkuun pääsemiseksi.

Tuloksia ei ole tarvinnut odottaa kauan!