Öljyntorjunta-alus kastettiin Pia Elisabethiksi virallisessa tilaisuudessa Upinniemessä 6.11.2020. Tilaisuus järjestettiin pienimuotoisena (alle 20 henkilöä) vallitsevista koronarajoituksista johtuen.
Pelikaanikilta -yhdistys perustettiin vuonna 2009 laivaston reserviläisten toimesta. Yhdistyksen jäsenet ovat koulutettuja mm. öljyntorjuntatehtäviin. Vuonna 2010 yhdistys päätti aloittaa hankkeen, jonka tavoitteena oli oman öljyntorjunta-aluksen hankkiminen yhdistykselle.
Vuonna 2012 yhdistys esitteli hankkeensa Pia Alsin vetämälle Hartwallin perheen filantropia-ryhmälle. Silloin suunnitelmissa oli täysin uuden aluksen hankinta. Perhenneuvosto päätti tuolloin tukea Pelikaanikillan hanketta 2×50 000€ avustuksella. Allekirjoitetun sopimuksen yhtenä ehtona oli, että rahat maksetaan, kun yhdistys on hankkinut loputkin veneen hankimiseen tarvittavat varat. Sopimus oli voimassa viisi vuotta.
Vuonna 2014 filantropia-ryhmä muuttui August Ludvig Hartwallin säätiöksi, jonka yhtenä tavoitteista on puhtaan luonnon edistäminen. Näin ollen projekti siirtyi ongelmitta ALH säätiön alaisuuteen. Pelikaanikilta ei saanut kerättyä varoja täysin uutta venettä varten, mutta merivoimien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen yhdistykselle lahjoitettiin vuonna 2016 käytöstä poistettu Jurmo-luokan U-601 vene. Pelikaanikillan tehtäväksi jäi rakentaa ja muokata vene öljytorjuntakelpoiseksi.
Yhdistys otti yhteyttä säätiöön ja kertoi projektissa tapahtuneista muutoksista. Veneestä oli tulossa totta, ainoastaan hieman eri tavalla, kuin mitä alkuperäinen ajatus oli ollut. Projektin edetessä Pelikaanikilta pyysi säätiön hallitukselta nimiehdotuksia, sekä kummiehdotuksia veneelle. Säätiön hallitus katsoi että puheenjohtaja Pia Alsi, joka oli ollut projektissa mukana alusta lähtien, olisi tähän kunniatehtävään sopiva henkilö. Samoin hallitus ehdotti veneen nimeksi Pia Elisabeth, myöskin puheenjohtaja Pia Alsin mukaan.
Säätiö lahjoitti luvatut 100 000€ ja U-601 vene peruskorjaus aloitettiin vuonna 2017. Suurin osa korjaustöistä toteutettiin Pelikaanikiltalaisten toimesta vapaaehtoisvoimin. Projektiin käytettiin yli 4 000 työtuntia ja se oli vihdoin valmis vuonna 2020.
